BLOGI - 25.11.2022
Toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittämistä digitalisaatiota hyödyntämällä
”Laadukas toisen asteen koulutus kaikille” (OKM, 2022) linjaa suuntaviivoja Suomen toisen asteen koulutuksen yhteistyön ja järjestäjärakenteen kehittämiselle. Kyseisessä hankkeen loppuraportissa paneudutaan järjestäjärakenteen, toiminnan ohjauksen, opiskelumahdollisuuksien sisältöjen, yhteistyön ja rahoituksen kehittämiseen. Nostan raportin pohjalta muutamia huomioita digitalisaation hyödyntämisestä toisen asteen koulutuksen yhteistyön välineenä. Raportissa esitetään tavoite, että toisen asteen koulutuksen laatu ja saavutettavuus kohtaisivat toisensa tulevaisuudessa. Eräänä periaatteena saavutettavuutta turvaamaan esitetään, että jokainen koulutuksen järjestäjä voisi tarjota kattavasti sekä lukio- että ammatillista koulutusta ja lisäksi digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnettäisiin koulutuksen järjestämisessä. (OKM, 2022, s. 77–79.) Kehittämistavoitteita lukiessani muodostuu mieleeni tulevaisuuskuva, jossa toisen asteen koulutuksen järjestäjät ovat alueellisesti melko laajoja toimijoita, kuten kuntayhtymiä, tai vaihtoehtoisesti koulutuksen järjestäjät muodostavat yhteistyöverkostoja alueittain.
Silloin, kun halutaan kehittää digitalisaation hyödyntämistä, digitalisaatio-osaamisen lisäämistä ei sovi sivuuttaa ja se nousee raportissakin yhtenä tekijänä esille (OKM, 2022, s. 105-106). Olen tarkastellut digitalisaatio-osaamisen kehittämistoimia toisessa blogissani, jossa kurkistan EU:n digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan. Keskeisimpänä raportin nostona, miten digitalisaatio voi muuttaa toisen asteen koulutuksen yhteistyötä, näen digitalisaation uusien joustavien mahdollisuuksien luojana. Tällaisen joustavuuden rinnalla koulutuksen laatu, saavutettavuus ja yhdenvertaisuus mahdollistuu (ks. OKM, 2022, s. 45-47, 104). Digitalisaatiota kerrotaan voivan hyödyntää uusien yhteistyömahdollisuuksien kehittämiseen, joustavuuteen ajan, paikan ja koulutuspolkujen suhteen sekä koulutustarjonnan lisäämiseen. Lisäksi digitalisaatioratkaisuiden nähdään mahdollistavan paremmin koulutuksen avoimuuden ja läpäisyn (s. 104). Osana joustavien mahdollisuuksien toteuttamista digitalisaation hyödyntäminen tulee huomioida mm. verkko-opetuksessa ja etäohjauksessa (OKM, 2022, s. 45-47).
On selvää, että niin lukiokoulutuksella kuin ammatillisella koulutuksellakin on merkittävät ja erilaiset tehtävät, jotka ilmenevät jatkossakin erillisissä rahoitus-, ohjaus- ja järjestämislainsäädännöissä (OKM, 2022, s. 78). Yhteistyön lisäämiselle on raportissa esitetty hyvät perusteet mm. työmarkkinoiden ja väestörakenteen muutosten myötä sekä suuntaviivat jatkotyöstöä varten. En malta olla tarkastelematta yhteistyön kehittämismahdollisuuksia yksityiskohtaisemmin etenkin aikuisopiskelun ja jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Esimerkiksi uudelleen kouluttautuvan tai lisäkoulutusta hankkivan opiskelijan näkökulmasta ei todennäköisesti ole merkityksellistä, kuka on koulutuksen järjestäjänä, vaan enemmän vaakakupissa painavat opintojen joustavuus ja työllistymismahdollisuudet. Mikäli jatkossa yhden koulutuksen järjestäjän tai koulutuksen järjestäjien verkoston alla ovat niin ammatillinen koulutus kuin lukiokoulutus mukaan lukien aikuisille tarjotut koulutuspolut, tulisi opetuksen yhtenäistämismahdollisuuksia alkaa tarkastella mieluummin jo pikapuolin.”Ristiin” opiskelun mahdollistamiseen ja tutkintojen laajentamiseen yli koulutussektorin näyttää olevan tahtotilaa (OKM, 2022, s. 78, 13). Tämän rinnalla pitäisin tutkinnon osien (tai pienempien osien) ja lukiokoulutuksen opintojaksojen päällekkäisten sisältöjen tarkastelua erittäin tärkeänä. Jo noin vuosi sitten työyhteisössäni nostin esille ajatuksen, että mitä jos ammatillisen koulutuksen yhteiset tutkinnon osat (viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaaminen, Opetushallitus, 2022) ja lukiokoulutuksen tietyt opintojaksot olisivat yhteneviä. Jälleen ajatukseni palaa tuohon vaihtoehtoon. Estääkö mikään yksinkertaistamasta tällaisia koulutuksen rakenteita? Digitalisaatio luo mahdollisuuksia aiempaa enemmän ottaa opintoihin mukaan opiskelijoita myös toisista oppilaitoksista ja opintojen ollessa yhteneviä tiettyjen koulutussisältöjen saatavuus paranisi.
Päällekkäistä työtä välttääkseen ja vähentääkseen uusien toimintamallien kehittämisessä pohjana tulisi olla yhteiset toimintaperiaatteet ja riittävä kokonaiskuva. Ammatillisen koulutuksen puolella on tekeillä kokonaisarkkitehtuurimalli kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien käyttöön (OKM, 2021). Tämän työn laajentaminen myös lukiokoulutusta koskevaksi olisi esimerkki yhteisten toimintamallien luomisesta. Kokonaisarkkitehtuurityö edesauttaa teknologioiden yhteentoimivuuden huomioimisen sekä toimintamallien yhtenäistämisen. Tämä toimii myös tiedolla johtamisen välineenä.
Joka tapauksessa tiedonsiirrot järjestelmien välillä voidaan saada toimivaksi hyvällä suunnittelulla ja oikeilla rakennuspalikoilla, voisiko Suomen toisen asteen koulutuksen erilaisten toimien välisiä rajapintoja tarkastella uudesta näkökulmasta. Jos rakennuspalikat (kuten termistö, koulutustarjonnan osaset, järjestelmät, opetusteknologia ja henkilöstön palkkaus ym.) olisi rakennettu samoista aineksista niin lukioissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa, voisiko näiden kahden koulutussektorin järjestäjien välille syntyä nykyistä todennäköisemmin verkostoja ja yhteistyötä. Raportissa todetaan tarve yhtenäisen tilannekuvan muodostamiseksi toisen asteen koulutuksesta, jotta toiminnanohjausta voidaan kehittää monipuolisesti (OKM, 2022, s. 80). Lisäksi erilaisten toiminnanohjauksen kehittämisskenaarioiden yhteydessä todetaan tarve tiedolla johtamisen vahvistamiselle. Ehdotanpa, että tilannekuvan luomisen ohella tarkasteltaisiin edellä kuvaamiani rakennuspalikoita yhdessä toimintojen kokonaiskuvan ja kokonaisarkkitehtuurin kanssa.
Raportissa tuodaan esille, että digitalisaatiota hyödynnetään jo laajalti toisen asteen koulutuksessa kansallisten digitaalisten palveluiden sekä paikallisten digitalisaatioratkaisujen avulla. Esimerkkinä kansallisista ratkaisuista voisin nostaa koulutustarjonnan lisäämiseen ja opintoihin hakeutumiseen tarkoitetun Opintopolun sekä eri koulutusasteiden perusteet sisältävän ePerusteet-palvelun, paikallisesti voidaan mainita käytettävän esimerkiksi erilaisia ala- tai ainekohtaisia oppimisympäristöjä. Paikallisten ratkaisujen yhteistä käytettävyyttä haastaa toisinaan myös hankintatapojen erilaisuudet. Yhteisten toimintatapojen kehittäminen digitaalisiin hankintoihin onkin yhtenä toimenpide-ehdotuksena (OKM, 2022, s. 106). Onnistuneisiin hankintoihin ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoihin liittyen tulee huomioida mm. organisatoriset tekijät sekä teknologiakehitykseen liittyvät reunaehdot (ks. Paloheimo, 2022).
Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa on vielä paljon tehtävää, jotta yhteistyölle olisi hyvät puitteet. Tietojärjestelmien ja ohjelmistojen saralla on jo tehty koulutuskentällä paljon työtä yhteentoimivuuden ja kansallisen kokonaiskuvan kehittämiseksi. Olisi aika lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osalta tarkastella käytännön toimien yhteentoimivuutta ja niistä muodostuvaa kokonaiskuvaa samalla kun kehitetään uusia teknologisia mahdollisuuksia tarjota joustavaa ja laadukasta toisen asteen opetusta.
- Reetta Paloheimo
Teksti on julkaistu alkujaan EPALEessa - Aikuiskoulutuksen Eurooppalaisella foorumilla
Lähteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2021. Erityisavustus ammatillisen koulutuksen kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseksi. Luettu 17.11.2022, haettu osoitteesta https://okm.fi/-/erityisavustus-ammatillisen-koulutuksen-kokonaisarkkitehtuurin-kehittamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022. Laadukas toisen asteen koulutus kaikille. Toisen asteen koulutuksen yhteistyön ja järjestäjärakenteen kehittämishankkeen loppuraportti. Haettu osoitteesta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164347/OKM_2022_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2021. Erityisavustus ammatillisen koulutuksen kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseksi. Luettu 17.11.2022, haettu osoitteesta https://okm.fi/-/erityisavustus-ammatillisen-koulutuksen-kokonaisarkkitehtuurin-kehittamiseksi.
Opetushallitus, 2022. 2022 - 2025 uudistuvat perustutkinnon perusteet. Luettu 17.11.2022, haettu osoitteesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/2022-2025-uudistuvat-perustutkinnon-perusteet.
Paloheimo, R. 2022, Opetusteknologiaratkaisujen valintojen ja käyttöönottojen taustatekijöitä ammatillisessa koulutuksessa, Oppiva Invest Oy:n vaikuttavuus- ja ekosysteemityö – vaihe II. Haettu osoitteesta https://oppivainvest.fi/wp-content/uploads/2022/10/OI_opetusteknologiaratkaisujen_valinnat_ja_kayttoonotot.pdf.
